Hmmm. Monesti käy niin että paino putoaa silloin, kun sitä vähiten odottaa. Näin käy usein minullakin. Kun söin viikon pieniä kalorimääriä, niin paino vain nousi. Nyt kun olen syönyt muutaman päivän 1000-1500kcal, ellei enemmänkin, niin paino on taas laskenut siihen missä se olikin. Pelkäsin ihan kamalasti mennä aamulla vaa'alle, kun olen syönyt noin paljon viime aikoina. Mutta tuollaisilla kalorimäärillä tuskin laihdun tavoitteeseeni. Pitää keksiä siis uusi suunnitelma. En voi yleensä syödä noin paljon, koska se ahdistaa minua, mutta missä se raja sitten menee? Millä kalorimäärillä oikeasti laihdun? Sitä ei voi kukaan tietää.
Viime kerralla, kun laihduin tavoitteeseeni päivän kalorirajani oli 800. Siis alussa, lopultahan söin 400kcal ja sekin ahdisti minua. En haluaisi sitä samaa tällä kertaa. Haluaisin laihtua sopivan laihaksi, niin että pystyn pitämään painoni siinä. En tahdo laihtua ihan tikkulaihaksi, koska silloinhan en voisi syödä mitään, kun pelkäisin, että lihoan jokaisesta suupalasta. Tavoitepainoni on siis sellainen, että pystyisin syömään ilman liian suurta pelkoa.
Viime kerralla, josta on jo jonkin aikaa, mutta kuitenkin, minulla oli tapana pitää kerran viikossa herkkupäivä. Lauantai. Usein tämä päivä riistäytyi käsistä niin että tuli ahmittua kaikenlaista muutakin kuin vain herkkuja ja tilaisuuden tullen oksensin. Tai käytin laksoja. Monesti yksi herkkupäivä venyi helposti kahteen tai jopa kolmeenkin. Ja näin meni viikonloput suunnitellessa ahmittavia ruokia ja oksentamisen tilaisuutta. En tahdo sitä kierrettä takaisin ja siksi aionkin syödä herkkuja silloin tällöin. Silloin kun ihan oikeasti tekee mieli.
Tällä kertaa tavoitteenani on kohtuus. En aio kirjoittaa listaa, jossa on kiellettyjä ruokia. En aio suunnittella päiviä jolloin saan syödä sitä ja sitä. Voin syödä silloin tällöin mitä haluan, mutta kohtuudella. Siis ei ahmimista. Ja yksi päivä ei ole maailmanloppu, jos se menee pieleen.
Kokeilen nyt tuota n. 800kcal päivässä ja katson miten kehoni reagoi siihen. Tällä kertaa aion kuunnella kehoani. En aio rasittaa sitä oksentamalla. Okei, välillä tulee niitä huonoja kausia väistämättäkin, mutta yritän muistuttaa itseäni silloin siitä viime kerrasta, kuinka kaikki meni lopulta pieleen ja lihoin takaisin.
Pitkä postaus näin maanantain, uuden viikon ja kevään kunniaksi. Nauttikaa auringosta. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti